Tyttären syntymästä on vuosikymmen.
Hän on kasvanut pituutta,
on ehkä jo syksyllä äitinsä pituinen.
Hän on oppinut paljon,
ehkä äidiltäänkin jotain.
Jotain hyvääkin, sellaista josta toivottavasti
joskus sanoo:
"Mummokin teki aina näin."
Hän osaa asioita,
josta äidillään ei juuri ole käsitystä
tai uskallusta.
Hän soittaa kanteleen kieliä suloisesti
ja leipoo rohkeita pullia.
Vääntää taikinaa muotoihin ja kuvioihin
ja nauraa pyöreitä pullia pyörittävälle,
latuunsa juuttuneelle äidilleen.
Niin hänen pitääkin.
Olen vain suojeleva syli.
Kasva kauas äitisi yli.
- Aale Tynni -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti