tiistai 4. tammikuuta 2011

Fantasiaa

Ennen ajattelin,
jopa jotenkin ylpeänä,
että järjestelmällisyys
on vain laiskuutta etsiä tavaroita.
(Ja että minä olen se ahkera tyyppi.)
Tänään tämä osui silmiini:

Tiedosta ongelma.
Ota aikalisä ja vähän välimatkaa tilanteeseen. Mieti, miten rentouttavaa on elää kodissa, jossa tavarat löytyvät ja jossa on tilaa uusille ideoille.
Ymmärrä, että toisille sopii järjestää koti vauhdilla, toiset tekevät sen vuoden mittaan vähän kerrallaan.
Aloita raivaus kohdasta, joka ärsyttää sinua paljon – mutta ei ole liian iso haaste.
Kysy jokaisen tavaran kohdalla, onko sillä oikeus valloittaa tila kaapistasi. Tukeeko tämä tavara sitä, mitä haluat elämältä?
Jos mietit joidenkin tavaroiden tarpeellisuutta, voit panna ne vuodeksi laatikkoon vintille. Jos et kaipaa niitä, heitä laatikko pois, avaamatta sitä.
Harrastusten haalimisen sijaan mieti, mikä on lähinnä sydäntäsi, ja keskity siihen. Jatkuva kurssien aloittaminen ja keskeyttäminen tekee hallaa itsetunnolle.
Opettele rutiini. Jos et tee järjestyksestä rutiinia, elämäsi kaaos palaa ennalleen parissa päivässä.
Kun tuntuu, ettei ole aikaa pysähtyä, on nimenomaan syytä tehdä se.

Lähde: Anne te Velde-Luoma: Kaaoksen kesyttäjä

Osui ja upposi.
Samantapaisiin teksteihin olen törmännyt lehdissä,
blogeissa, kavereiden sähköposteissa.
Olen miettinyt, että tosi järkevää, minunkin pitää.
Sitten joskus.
Kun olen riittävän iso, vai?
Riittävän tympääntynyt?
Kun katson ympärilleni, näen aika paljon kaikenlaista, mitä en oikein tunnista.
Tavaran tunnen, mutten sen tarkoitusta.
Tarina sen taustalla on unohtunut
tai se ei ole (enää) muistamisen arvoinen.
Pari pussia mitä merkillisimpiä fantasiavaatteita on jo lähdössä pois.
Fantasiavaatteet ovat olleet minulle niitä,
joiden olen vielä joskus kuvitellut mahtuvan päälleni säällisesti.
Pois pois vaan.
Etenkään kun kaikkia en enää edes pukisi,
vaikka ne mahtuisivatkin.
Puolikas hylly ja useampi henkari on nyt tyhjänä.
Ei valmiina uusille vaatteille, vaan väljyydelle
ja joku muu saa halutessaan ihan oikeasti
pukeutua minun fantasioihini.

2 kommenttia:

  1. Fantasiavaatteet onkin kuvaava nimitys!

    VastaaPoista
  2. Huomasin kommenttisi vasta nyt. Höh. Juu, hyvällä mielikuvituksella sitä mahtuu vaikka entisiin potkuhousuihinsa.

    VastaaPoista