perjantai 14. tammikuuta 2011

Muttereista













Työhön paluu oli aika rankkaa. Piti säätää montaa pääkopan
mutteria ihan uusiin asentoihin.
Osa vääntyi itsekseen, kun sukelsin itselleni uusiin juttuihin.
Auts.
Silti tunsin itseni niin tervetulleeksi,
jopa kaivatuksi,
että hyvä oli kun palasin.
Tämän viikonlopun teen ruokaa, syön nauttien
ja hevostelen.
Saappaat ovat kiillotusta vaille valmiit.
Luulisin, että kun työnnän kasvoni
pörheään harjaan tai tutkailen lumisia polkuja nelijalkaisen kaverin kanssa,
mutteritkin asettuvat pehmeästi oikeisiin koloihin.
Kipu ei aina ole pahasta.
Joskus se kasvattaa.

2 kommenttia:

  1. Mukava kuulla, että töihin paluu oli kuitenkin hyvä asia. Rankkaa se on varmasti. Muistan itsekin, kun palasi töihin pitkän tauon jälkeen, pää oli kovilla. Kaikki pään mutterit väärin kiristetty. Kaksi viimeistä virkettä ovat niin totta.

    VastaaPoista
  2. Juu-u. Kipu kasvattaa, kunhan ei katkeroidu.

    VastaaPoista