Jos minua jokin asia oikein vakavasti nyppii, niin ruoalla hienostelu. Kaksikymmentä vuotta sitten tuiki harva suomalainen tiesi, mitä on pesto, wasabi, latte, wokki, korianteri, mozzarella sun muut - ja jos tiesikin, ne eivät mitenkään välttämättöminä ainesosina kuuluneet Matti ja Maija Meikäläisen ruokakaappiin.Nyt ateriasi on tylsä ja kovin maalainen, jos et purista graavilohesi niskaan wasabia tai lisää lihakeittoosi korianteria tai syö tomaatinsiivuasi mozzarellan keralla. Kaikki ovat ihan kelpo asioita, mutta niin on riisipiirakka munavoillakin. Jotenkin suomalaisuuteen kuuluu, että imaisemme vaikutteita ulkomailta ja otamme ne itsestäänselvän hyvinä, oikeina ja välttämättöminä.
Ovat muka hienompia.
Minut on kasvatettu ruisleivällä, piimällä, karjalanpaistilla, perunalla ja sienisalaatilla.
Kun lapsena yritin asiaankuuluvasti nirsoilla, sain kuulla nälän olevan paras mauste.
Ja sitä se olikin.
Vieläkin naurattaa TV-ohjelma varmaan kymmenen vuoden takaa, jossa miespuolinen kokintapainen ilmoitti erottavansa puhvelinmaidosta tehdyn mozzarellan lampaanmaidosta valmistetusta, koska edellisen maku nyt on vaan niin paljon syvempi.
(Onko joku joskus maistanut syvänmakuista mozzarellaa?)
No, mies teki kameroiden edessä sokkotestin ja väärin meni.
Voi sitä selittelyn määrää.
Minä lähden nyt maalle syömään suomalaista kotiruokaa. Eikä tarvitse päätään vaivata puhveleilla ja heidän maidollaan.
Pelkät suomalaisten ruokien nimetkin saavat veden kielelle... Ja aivan ihana tuo sinisävyinen kuva! Minusta on ihanaa, että perinteistä suomalaista ruokaa on alettu taas valmistaa myös ravintoloissa. Luin jostain lehdestä, että Helsingissäkin tarjotaan jossain läskisoosia ja muita vanhoja ruokia. Hienointa on se, että nykyään on mahdollisuus valita niin monenlaisista ruokalajeista, koti- ja ulkomaisista. Molempia yhdistellen syntyy yllättävän herkullisia uusia ruokalajeja.
VastaaPoistaToki ruoat ja ainekset ulkomailta ovat piristäneet, mutta sellainen itsetarkoituksellinen sushinpalvonta ja "miksi Suomesta ei saa KUNNON cappuccinoa" saavat minut kärttyisäksi.
VastaaPoistaTämä on asiaa. Talouselämästä luin järkyttyneenä jutun, miten ruokakaupan valikoima on kasvanut kymmenillä tuhansilla tuotteilla! Ja silti jollain on kaupassa tunne, "ettei tiedä mitä tänään laittais". Huhhuh!
VastaaPoistaNo, on tääkin juttu:
http://www.talouselama.fi/uutiset/article519275.ece
Jep, Talouselämä tulee meillekin ja samaa äimistelin. Mihin kaikkia kaukomaiden ruttuisia hedelmiä tarvitaan, sitä ymmärrä en.
VastaaPoistaOlisipa mahdollista kasvattaa oma ruokansa ihan itse, tietäisi mitä massuunsa laittaa. Ja ettei kukaan ole kärsinyt minun annokseni takia.